Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Tervetuloa kotisivuilleni!

 

Ihanaa, että löysit tänne! Olisiko nyt oikea aika varata pieni hetki itselle ja hengähtää?
Avustettu rentoutuminen tukee säännöllisesti käytettynä terveyttä sekä hyvinvointia.

 

Mitä rentoutuessa oikeastaan tapahtuu?

Lisätty 14.02.2019

Kuva: PixabayKuva: PixabayAvaan teille ensin hieman hermostomme toimintaa. Autonominen eli tahdostariippumaton hermosto säätelee muun muassa rauhasten ja joidenkin lihasten toimintaa elimistössämme. Autonominen hermosto jakaantuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, joilla kummallakin on oma tärkeä tehtävänsä.

Ajattele sympaattinen hermosto elimistön kaasuksi. Sen tehtävä on kiihdyttää elintoimintojamme ja nostaa vireystilaamme, jotta voimme toimia tehokkaasti. Sympaattisen hermoston aktivoituessa muun muassa hengitystiheytemme ja verenkiertomme toiminta kiihtyvät. Sympaattisen hermoston aktivoituminen kuluttaa energiaa ja on tärkeää, että elimistö palautuu sen aiheuttamasta rasituksesta.

Parasympaattisen hermoston voit puolestaan ajatella elimistön jarruksi. Aktivoituessaan se rauhoittaa ja tasapainottaa elimistömme toimintoja. Sen vaikutuksesta sykkeemme sekä hengitystiheytemme laskevat ja lihaksemme rentoutuvat (mm. verenkierto kudoksissa ja lihaksissa lisääntyy). Myös syljeneritys ja ruuansulatus tehostuvat. Rentoutuessa stressihormonien eritys vähenee, mielihyvähormonien eritys lisääntyy ja kehon voimavarat palautuvat. Unen ja levon laatu sekä terveys ja suorituskyky voivat kohentua.

Parasympaattisen hermoston pitäisi aktivoitua levossa mutta aina näin ei kuitenkaan tapahdu kiihtyneen elämänrytmimme seurauksena. Sydän tykyttää, ajatukset myllertävät taukoamatta päässä eikä aamulla herätessäkään ole levännyt olo. Kuulostaako tutulta?

Kun sympaattinen hermosto ottaa vallan liian pitkäksi aikaa eikä palautumista pääse tapahtumaan elimistöön saattaa kehittyä haitallinen stressitila. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä rauhoittamaan omaa stressikoneistoaan ja painaa tietoisesti jarrua (ainakin opetetella painamaan sitä). Tässä kohtaa avustetut rentoutusmenetelmät voivat olla hyväksi tueksi. Kun oppii pikkuhiljaa hallitsemaan rentoutumisen taidon elimistö rauhoittuu ja rentoutuu nopeammin. Rentoutusmenetelmiä ja -tekniikoita on olemassa paljon erilaisia ja niistä on hyvä löytää ne itselle kaikkein parhaiten sopivimmat oman hyvinvoinnin tueksi.

Rentoutumista kuvataan tietoisuuden tilana, jossa valve ja uni vuorottelevat. Aivosähkökäyrämittauksilla on mahdollista mitata rentoutumisen syvyyttä. Puhutaan erilaisista taajuustasoista. Kun tuo taajuustaso laskee beta-tasoilta alemmille alfa- ja theta-tasoille siirrytään hereillä olemisen tilasta luovuuden, unen, fantasioiden ja syvän rentouden tilaan. Mieli rauhoittuu, kiire ja huolet haihtuvat.

On myös ihanaa, että hiljentyminen ja rauhoittuminen hellivät mieltämme <3 Itsetuntemukselle avautuu tilaa! Sen on mahdollista kehittyä kun voimme kuulostella omia tunteitamme ja ajatuksiamme. 

 

Ihanaa ystävänpäivää <3

 

Lähteet:

Terveyskylä. 2019. https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/rentoutuminen

Terveyskirjasto. 2018.  https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=ltt02499

Mielenterveysseura. 2019. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/rentoutuminen-palauttaa-voimia

Lue kokonaan »

Miksi meidän on tärkeää aika-ajoin tietoisesti rentoutua?

Lisätty 09.02.2019

Ajatukset ja tekemättömät asiat pyörivät mielessä, kehossa tuntuu levottomuutta, ahdistaa.. Vuorokauden tunnit eivät aina tunnu riittävän siihen kaikkeen mihin toivoisimme. On työasioita hoidettavana, kenties lasten harrastukset työpäivän jälkeen, kodinaskareet ja muut arjen velvoitteet..

Mieli kuiskii pitäisi sitä, pitäisi tätä, pitäisi, pitäisi, pitäisi.. Itsellekin pitäisi löytää aikaa Kuva: PixabayKuva: Pixabaypalautumiseen mutta helposti ohitamme omat tarpeemme ja laitamme ne To do -listalle viimeisimmäksi. Saatamme ajatella, että oman ajan ottaminen on itsekästä. Etenkin ruuhkavuosina arki voi tuntua aikamoiselta tulisilla hiilillä tanssimiselta. Usein puskemme määrätietoisesti eteenpäin. Kenties niin kauan, että keho tai mieli alkavat oireilla, joko yhdessä tai erikseen. Toiset voivat uupua kun taas toisilla voi esimerkiksi ilmetä stressiperäisiä sydämentykytyksiä. (Nämä ovat molemmat kovin yleisiä vaivoja tänä päivänä). Huh, tätä kirjoittaessakin alkaa jo oma syke nousta ja mieli muuttuu levottomaksi..

Joten voisi olla hyvä päivittäin tietoisesti pysähtyä hetkeksi, muistaa hengittää. Jo muutama syvä rauhallinen hengitys vie hermostolle lempeää rauhoittavaa viestiä. Just breathe..

Muinoin elimistömme nopeasta kiihdytysjärjestelmästä oli ihmisille suurta hyötyä, sillä sitä tarvittiin metsästykseen sekä hengissä säilymiseen vaaran uhatessa. Elämä on muuttunut noista ajoista paljon mutta edelleen kehomme toimii samoin. Nykyisin kiire, nopea elämänrytmi ja jatkuva virikkeellisyys saavat kehossamme aikaan ihan samat fysiologiset muutokset sympaattisen hermoston toiminnassa kuin silloin kauan kauan sitten. Kehomme on jatkuvasti niin sanotussa ”pakene ja taistele” -tilassa. Elimistömme saattaa reagoida stressiin ja kiireeseen usein turhankin ylimitoitetusti. Tämä sen vuoksi, että keho ei osaa erottaa sitä, milloin kyseessä on ihan oikea hätä!

Stressistä puhuttaessa voidaan todeta, että se ei aina ole pelkästään haitallista. Mikä onkin helpottavaa kuulla, eikö totta? Keskeistä stressissä on, onko se tilapäistä vai jatkuvaa. Lyhyt kestoinen stressi on usein voimavara, joka auttaa meitä selviytymään monenlaisissa tilanteissa. Elämäntilanne, asia, hetki ja tavoite voivat vaikuttaa koettuun stressitasoon. Toinen saattaa kokea jonkin tilanteen hyvinkin stressaavaksi ja toinen taas innostavaksi. Hyvänä stressitason mittarina toimii ihka oma kokemus.

Stressikokemus itsessään on psykologinen mutta se voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä vaikutuksia kehossamme. Stressikokemuksen syntyyn voivat vaikuttaa monenlaiset asiat. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi itseen kohdistuvat kohtuuttomat vaatimukset (joko itseltä tai muilta), merkityksellisyyden ja hallinnan tunteen puute, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, epäoikeudenmukaisuus, arvostuksen puute sekä syyllisyys tekemättömistä asioista.

Stressin aiheuttamia fyysisiä oireita ovat mm. päänsärky, sydämentykytykset, pahoinvointi, vatsa- ja selkävaivat ja hikoilu. Flunssa kierrekin voi myös olla seurausta stressistä. Stressi voi aiheuttaa myös psyykkistä oireilua kuten ärtymystä, levottomuutta, ahdistuneisuutta, unihäiriöitä sekä muistin takkuamista.

Olet varmaan huomannut tunteiden ja asenteiden tarttuvan ihmiseltä toiselle? Samoin tekee myös stressi! Se on sosiaalinen ilmiö, joka tarttuu ihmiseltä toiselle muun muassa työpaikoilla ja kotona.

Onkin hyvä löytää juuri itselleen sopivia stressinhallinnan keinoja arkeen oman hyvinvoinnin tueksi. Tällaisia keinoja ovat muun muassa mielekäs tekeminen, ystävät, perhe, huolien jakaminen, huumori ja ilo, terveellinen ruokavalio, liikunta ja rentoutuminen. Nykyisin puhutaan paljon myös metsän hyvää tekevästä vaikutuksesta. Luonto on oivallinen maadoittaja. Millaisia stressinhallinta keinoja sinulla on käytössäsi?

Kuva: PixabayKuva: PixabayKoska nykyisen kaltainen elämä ei tue luonnostaan rentoutumista ja palautumista, on monelta meistä myös taidot näiden osalta (lievästi sanottuna) hukassa. Ilo uutinen on, että tietoisella harjoittelulla rentoutumisen taito on mahdollista löytää ja oppia uudelleen!  Se auttaa kehoa ja mieltä rauhoittumaan ja palautumaan. Rentoutuminen vähentää stressiä, parantaa unta, keskittymiskykyä sekä luovuutta.

 

Onko sinulla ollut riittävästi aikaa palautumiselle ja levolle viime aikoina? Olethan muistanut pitää huolta muiden lisäksi myös itsestäsi?

 

Rentouttavaa viikonloppua!

 

Lähteet:

Stressi. Lääkärikirja Duodecim. 2018.  Mattila, A.

https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Rentoutuminen auttaa elimistöä rauhoittumaan. Duodecim Terveyskirjasto. 2006. Katajainen, A.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00028&p_teos=o

Suomen mielenterveysseura. 2018.

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n

Kuvat: Pixabay

 

Brain Relief, Sointukylpy,  Peter Hess, äänimaljahieronta, balancia-palvelut

Lue kokonaan »

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?