Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Mitä rentoutuessa oikeastaan tapahtuu?

Lisätty 14.02.2019

Kuva: PixabayKuva: PixabayAvaan teille ensin hieman hermostomme toimintaa. Autonominen eli tahdostariippumaton hermosto säätelee muun muassa rauhasten ja joidenkin lihasten toimintaa elimistössämme. Autonominen hermosto jakaantuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, joilla kummallakin on oma tärkeä tehtävänsä.

Ajattele sympaattinen hermosto elimistön kaasuksi. Sen tehtävä on kiihdyttää elintoimintojamme ja nostaa vireystilaamme, jotta voimme toimia tehokkaasti. Sympaattisen hermoston aktivoituessa muun muassa hengitystiheytemme ja verenkiertomme toiminta kiihtyvät. Sympaattisen hermoston aktivoituminen kuluttaa energiaa ja on tärkeää, että elimistö palautuu sen aiheuttamasta rasituksesta.

Parasympaattisen hermoston voit puolestaan ajatella elimistön jarruksi. Aktivoituessaan se rauhoittaa ja tasapainottaa elimistömme toimintoja. Sen vaikutuksesta sykkeemme sekä hengitystiheytemme laskevat ja lihaksemme rentoutuvat (mm. verenkierto kudoksissa ja lihaksissa lisääntyy). Myös syljeneritys ja ruuansulatus tehostuvat. Rentoutuessa stressihormonien eritys vähenee, mielihyvähormonien eritys lisääntyy ja kehon voimavarat palautuvat. Unen ja levon laatu sekä terveys ja suorituskyky voivat kohentua.

Parasympaattisen hermoston pitäisi aktivoitua levossa mutta aina näin ei kuitenkaan tapahdu kiihtyneen elämänrytmimme seurauksena. Sydän tykyttää, ajatukset myllertävät taukoamatta päässä eikä aamulla herätessäkään ole levännyt olo. Kuulostaako tutulta?

Kun sympaattinen hermosto ottaa vallan liian pitkäksi aikaa eikä palautumista pääse tapahtumaan elimistöön saattaa kehittyä haitallinen stressitila. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä rauhoittamaan omaa stressikoneistoaan ja painaa tietoisesti jarrua (ainakin opetetella painamaan sitä). Tässä kohtaa avustetut rentoutusmenetelmät voivat olla hyväksi tueksi. Kun oppii pikkuhiljaa hallitsemaan rentoutumisen taidon elimistö rauhoittuu ja rentoutuu nopeammin. Rentoutusmenetelmiä ja -tekniikoita on olemassa paljon erilaisia ja niistä on hyvä löytää ne itselle kaikkein parhaiten sopivimmat oman hyvinvoinnin tueksi.

Rentoutumista kuvataan tietoisuuden tilana, jossa valve ja uni vuorottelevat. Aivosähkökäyrämittauksilla on mahdollista mitata rentoutumisen syvyyttä. Puhutaan erilaisista taajuustasoista. Kun tuo taajuustaso laskee beta-tasoilta alemmille alfa- ja theta-tasoille siirrytään hereillä olemisen tilasta luovuuden, unen, fantasioiden ja syvän rentouden tilaan. Mieli rauhoittuu, kiire ja huolet haihtuvat.

On myös ihanaa, että hiljentyminen ja rauhoittuminen hellivät mieltämme <3 Itsetuntemukselle avautuu tilaa! Sen on mahdollista kehittyä kun voimme kuulostella omia tunteitamme ja ajatuksiamme. 

 

Ihanaa ystävänpäivää <3

 

Lähteet:

Terveyskylä. 2019. https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/rentoutuminen

Terveyskirjasto. 2018.  https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=ltt02499

Mielenterveysseura. 2019. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/rentoutuminen-palauttaa-voimia

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?